Helsingin seutu neljäs Kuntaratingissä

Tänään olimme kuulemassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Kuntarating tuloksia. Helsingin seutukunta johon Mäntsäläkin kuuluu selvisi neljänneksi yhteensä 25 seutukunnasta. Helsingin seudun edelle kirivät Seinäjoen, Rauman ja Turun seudut.

Tutkimuksessa on havaittavissa selvä ero Länsi-Suomen ja Itä-Suomen seutukuntien välillä. Itä-Suomessa on oltu huomattavasti kriittisempiä kuntien elinkeinopolitiikkaan ja alueiden yritysilmastoon.  Helsingin seutukunnalla pienemmissä kunnissa toimivien yrittäjien tyytyväisyys kuntien toimenpiteisiin on suuria kaupunkeja hieman korkeampi, mutta yksittäisiä kuntia ei tutkimustuloksista saa selville.

Kuntien tulisi tulosten mukaan kiinnittää enemmän huomiota pk-yrityksiin. Heillä on usein ”väliinputoajien” tunne kuntien elinkeinopoliittisten toimien suhteen. Osaava työvoima on myös usean yrityksen ongelmana. Kansainvälisyys kasvaa PK-yrityksillä huomattavasti. Ketterät kunnat ja seutukunnat kasvattavat menestystään tulevaisuudessa, arviomme me täällä MYK:ssä.

Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiedote:

Helsingin seutu neljänneksi EK:n Kuntarankingissa

Helsingin seutukunta on Suomen neljänneksi paras alue yrityksille, ilmenee EK:n tekemästä Kuntaranking-tutkimuksesta. Yritykset arvioivat paikallista elinkeinopolitiikkaa ja yritysilmastoa kuitenkin keskimääräistä kriittisemmin. Plussaa tuli kuntatalouden hyvistä tunnusluvuista ja korkeasta yrittäjyysaktiivisuudesta. Helsingin seudun sijoitus oli sama kuin edellisessä, vuonna 2017 toteutetussa tutkimuksessa. Linkit tarkempiin tuloksiin ja valtakunnalliseen vertailuun löytyvät  tiedotteen lopusta.

Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Vertailussa on 25 seutua. Helsingin seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Yrityskyselyn keskeiset havainnot Helsingin seutukunnassa

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:

– Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon

– Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta

– Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa

– Lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus

Tyytyväisiä vastaajia enemmän kuin tyytymättömiä:

• Yritysjohtajista 32 prosenttia piti oman kotikunnan elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 23 prosenttia arvioi sen heikoksi (vuonna 2017 prosenttiosuudet olivat 30 ja 24 prosenttia).Keskiarvo oli 3,0 (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä). Arviot ovat hieman kohentuneet ollen silti koko maan keskiarvoa heikommat (3,1).

• Yleistä yritysilmapiiriä piti hyvänä 41 prosenttia vastaajista, kun sen arvioi heikoksi 27 prosenttia (vuoden 2017 tutkimuksessa 39 ja 24 prosenttia). Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa kuntapäättäjien ja -virkamiesten yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja paikallista elinkeinopolitiikkaa.

Tyytymättömiä vastaajia enemmän kuin tyytyväisiä:

• Kunnallisen päätöksenteon yrityslähtöisyyden osalta mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti: tyytyväisiä oli 29 prosenttia ja tyytymättömiä 32 prosenttia (vuonna 2017 osuudet 27 ja 29 prosenttia). Arviot ovat koko maan keskitasoa kriittisempiä. Päätöksenteon yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin tutkimuksessa muun muassa kuntapäätösten yritysvaikutusarviointien hyödyntämistä ja muita yrityslähtöisiä toimintatapoja.

• Julkisten yrityspalvelujen tasoa arvioitiin melko kriittisesti: 18 prosenttia piti niitä hyvin toimivina ja 31 prosenttia arvioi niiden olevan heikolla tasolla (17 ja 31 prosenttia vuonna 2017). Palveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.

• Palveluiden tuotantoon tyytyväisiä oli 20 prosenttia ja tyytymättömiä 33 prosenttia (19 ja 32 prosenttia vuonna 2017). Kysely kartoitti erityisesti sitä, millaiset mahdollisuudet yrityksillä on  osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia. Kuntakohtaisessa vertailussa Espoo oli 20 suurimman kaupungin joukossa toinen, Helsinki kolmas ja Vantaa sijalla kahdeksan.

*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus.

Tarkemmat tulostiedot:

• Kaikkien 25 seutukunnan tulokset on esitelty PowerPoint-esityksessä.
• Tutustu myös valtakunnallisten tulosten tiedotteeseen.
• Alla listaus 25 seutukunnan sijoituksista ja niiden kuntaluettelot.   

Kuntaranking-tuloksia koskevat lisätiedot:

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.; Twitter: @PKjari
Paikalliset yrittäjäkommentaattorit:

• Toimitusjohtaja Anne Kangas / Hoitokoti Päiväkumpu, puh. 040 715 4945, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
• Toimitusjohtaja Tom Kaisla / Eilakaisla Oy, puh.0400 89 7897, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
• Hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman /Fredman Group, puh. 050 401 1616, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

LIITE:

EK:n Kuntaranking-tulokset 2019

25 vertailuun otettua seutukuntaa paremmuusjärjestyksessä