YKSINYRITTÄVÄN ARJESTA

Yksinyrittävien asema on poikkeava muihin yrityksiin nähden siinä suhteessa, että yrittäjä tekee lähtökohtaisesti kaikki työt itse. Yksinään toimimisesta seuraa myös se, että jos yrittäjä on sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt työnsä tekemisestä, työt jäävät useimmissa tapauksissa tekemättä ja ansio syntymättä. Niinpä yksinyrittävät mahdollisuudet loman tai vapaapäivän pitämiseen ovat rajoitetummat kuin muilla kansalaisilla.

Yritystoimintansa kehittämisessä hän on myös melko lailla yksin, kun ei ole ketään, kenen kanssa keskustella sisäisen toiminnan kehittämisestä ja mahdollisuuksista. Yksin puurtaminen ja omaisuuden sitominen on vaativaa. Toisaalta monet yksinyrittävät ovat tyytyväisiä tietoiseen valintaansa toimia yksin, minimoida riskit ja pärjätä kovalla työllä tehdyllä toimeentulolla sen kummemmin rikastumatta. Oman työn arvostaminen, halu määrätä itse asioista ja hallita niitä sekä ammattitaidon hyödyntäminen motivoivat yrittäjää ja tukevat henkistä hyvinvointia.

Pienikin on suurta

Tämän päivän yhteiskunta ihannoi kaikkea suurta. Yrityksen tulee tavoitella kasvua, työllistää ja parantaa tuloskehitystä. Yksinyrittäväkin haluaa kehittyä, uusiutua ja innovoida, muttei välttämättä kasvaa vaikkapa henkilöstömäärältään. Kuitenkin yksinyrittävä työllistää välillisesti oman toimintansa kautta monia muita yrittäjiä tai yrityksiä ja on siten vaikuttamassa yhteiskunnan taloudelliseen kasvuun.

Mäntsälässäkin löytyy hyviä esimerkkejä yrittäjien toinen toisensa toimintaa tukevista verkosto – ja yhteistyömalleista, joiden tavoitteena työllistymisen lisäksi on kilpailukyvyn ja hyvän asiakaskaspalvelun kehittäminen. Yhteistyö helpottaa yrittäjää myös siinä, ettei ihan kaikkea kuitenkaan tarvitse itse tehdä. Samalla kun löytyy hyviä yhteistyökumppaneita, saattaa löytyä se luotettava ja ymmärtävä keskustelija ja kuuntelija yksinyrittävällekin, joka häneltä usein puuttuu.

Kasvun ja suuruuden ihannoimisessa tulee herkästi vauhtisokeutta, jolloin ei välttämättä nähdä eikä ehkä arvosteta yksinyrittäviä ja heidän panostaan työelämään. Yksinyrittäjiä on kuitenkin yli puolet kaikista yrityksistä (n.140 000). Strategisten linjausten käsitetään usein tarkoittavan keskikokoisia tai suuria yrityksiä, ja niistä saattaa puuttua pienten yritysten ja yksinyrittävän toimintaa tukevia tavoitteita ja toimintoja.

Suomen yrittäjät ovat laatineet yksinyrittävän ohjelman toimenpide-ehdotuksineen, johon kannattaa tutustua osoitteessa www.yrittajat.fi/suomen yrittäjät/ tutkimukset ja ohjelmat /Hyvinvoiva Suomi 2011:Yksinyrittäjäohjelma Ohjelmassa on mm. verotukseen, sosiaaliturvaan, lisähenkilön palkkaamiseen ja neuvontapalveluiden edistämiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia.

Yksinyrittävät ovat siis varsin suuri osa yrityskentästä ja tulevaisuudessa Suomi tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä. Yrittäjät ovat taloudellisen kasvun ja kannattavuuden avaimia ja menestyä voi pienikin yritys. Kyse voi olla pitkälti vain siitä, miten menestystä mitataan ja millaisilla arvoilla toimitaan.

Pienyritysten kehittämishanke Mäntsälässä/ Tykes-hanke

Monica Sulopuisto, projektipäällikkö