Etelä-Suomen Sanomat 31.8.2003: Mäntsälässä ostovoimainen maaseutu

Ostovoimatutkimus paljastaa:

Jalkaranta edelleen omaa luokkaansa, Mäntsälässä ostovoimaisin maaseutu

Jalkarantalaisen kotitalouden ostovoima on lähes kolminkertainen verrattuna Liipolaan. Nämä kaupunginosat ovat ostovoimavertailun ääripäitä Lahdessa ja sijoittuvat myös koko valtakunnassa lähelle huippua ja pohjaa. Jalkarannan postinumeroalueella asuvan talouden käyttöön jäi verojen jälkeen vuonna 2001 keskimäärin lähes 46 000 euroa, kun taas liipolalaistalous joutui selviytymään vähän yli 17 000 eurolla. Eroa on 29 000 euroa. Molemmat alueet erottuvat valtakunnallisesta keskiarvostakin (25 745) varsin paljon.

Mikään varsinainen yllätystulos tämä ei ole. Jalkaranta on tunnetusti hyvätuloisten asuinaluetta ja Liipola taas tunnetaan mm. suuresta työttömyydestään. Erot näkyvät myös asuntojen hinnoissa. Mäntsälä rynnii

Lahden seudulta, johon tässä yhteydessä on Päijät-Hämeen lisäksi otettu mukaan Mäntsälä, Lammi, Iitti ja Pertunmaa, on tutkimuksessa mukana yhteensä 128 postinumeroaluetta. Näistä ovat ostovoimaltaan kymmenen parasta aluetta: Lahden Jalkaranta, Mäntsälän Saarentaus, Ohkola, Numminen, Haarajoki (vain osa Mäntsälää), Levanto ja Hirvihaara, Heinolan Reumasairaalan alue ja Myllyoja sekä Hollolan Kukkila. Mäntsälästä kymmenen parhaan joukossa on peräti kuusi postinumeroaluetta, suuri osa eteläisiä osia, mikä kertoo siitä, että tulotaso kasvaa etelään päin mentäessä. Pääkaupunkiseudun palkkataso näkyy selvästi Mäntsälän tasolla. Kunta on viime vuosina saanut asukkaikseen paljon hyvätuloisia pääkaupunkiseudulta, ja muuttovirran arvioidaan vain kiihtyvän oikoradan myötä.

Levanto nousi, Jalkaranta laski

Levanto on Mäntsälän alueista kasvattanut eniten keskimääräistä ostovoimaansa edellisestä tilastoinnista, joka tehtiin 1999. Silloin levantolaisen kotitalouden ostovoima oli 25 711 euroa, kun se vuonna 2001 oli 31 221. Kasvua oli siis 5 510 euroa. Esimerkiksi jalkarantalaisten ostovoima oli kasvanut vain 930 euroa. Itse asiassa Jalkaranta oli pudonnut valtakunnan tilastossa edellisestä kerrasta yhden pykälän verran. Levanto puolestaan teki suuren harppauksen eteenpäin.

Reuma, Myllyoja, Kukkila

Heinola on päässyt kymmenen parhaan listalle kahdella alueella: Reumasairaala ja Myllyoja. Ensin mainitun kohdalla hyvää sijoitusta selittää se, että alueella on isoja omakotitaloja. Asukkaissa on myös paljon reumasairaalan henkilökuntaa. Myllyoja puolestaan on vanhaa omakotialuetta, joka vetää nykyisin uutta väkeä. Alueen hyvä liikenteellinen sijainti ja vehreä luonto on tehnyt siitä houkuttelevan alueen. Hollola on päässyt listalle Kukkilan alueella, joka kasvattaa jatkuvasti omakotiasukkaiden määrää. Oma merkityksensä on myös Isosaaren asutuksella.

Kunnas Lahden kakkonen

Kunnas-Hiekkanummi sijoittuu Lahden postinumeroalueista toiseksi Jalkarannan jälkeen. Siellä kotitalouksien ostovoima oli 30 632 euroa. Sille häviää niukasti Renkomäki-Ämmälä, jossa ostovoima ylittää vielä 30 000:n rajan. Muut Lahden alueet jäävätkin sitten rajan alle.

Maaseutu pärjää hyvin

Kaiken kaikkiaan Lahden seutu pärjää ostovoimavertailussa kohtalaisesti. Yhteensä 128 postinumeroalueista ylittää valtakunnallisen keskiarvon 56 aluetta, jotka jakautuvat kunnittain: Mäntsälä 12, Lahti 11, Hollola 9, Nastola 5, Heinola 4, Asikkala 4, Kärkölä 3, Orimattila 3, Iitti 3, Lammi 1, Artjärvi 1. Hämeenkosken, Sysmän, Hartolan ja Pertunmaan postinumeroalueista ei yksikään yllä valtakunnalliseen keskiarvoon. Lahden seudulla valtakunnallisen keskiarvon ylittävistä alueista on lähes kaksi kolmasosaa maaseudulla, mikä kertoo kylien suhteellisen hyvästä tulotasosta. Ostovoimatilastossa näkyy se, että kuntien keskustat häviävät useimmassa tapauksessa ydinkeskustan ulkopuolisille alueille. Lahden keskusta häntäpäässä

Tämä käy ilmi myös Lahdessa, jossa keskustan postinumeroalueiden ostovoima jää paljon alle keskiarvon. Esimerkiksi Lahden asemanseutu ja Keski-Lahti ovat tilastossa vain vähän edellä Liipolaa. Niissä asiaan vaikuttaa ratkaisevasti se, että a